Vuonna 1972 CCR lopetti ja The Eagles aloitti uransa. Yhtye säväytti aikanaan Rockotuksen soittajia varmaan yhtä paljon kuin CCR. Tämä ns. kantrirokin kunkkubändi on myynyt uransa aikana yli 120 milj. levyä ja levyttänyt kymmeniä hittejä. Yhtye myös keikkailee edelleen aktiivisesti. Jos on Eagles tehnyt hittejä, niin on Rockotus myös coveroinut (kymmeniä) hittejä. Tässä yksi, The Eaglesin eka levyltä: Take it easy.

Vuonna 1979 perustettu Agents ja Esa Pulliainen ovat legendoja jo eläessään. Agents on monen vuosikymmenen ajan määritellyt sen miltä suomalaisen tanssilavayhtyeen tulee kuulostaa. Pulliainen taas on mestarillinen tyyliniekka kitaristina ja sovittajana. Rockotus on ammentanut Agents-levyiltä suuren määrän biisejä ohjelmistoonsa. Tässä yksi, alunperin 50-luvun italialainen iskelmä L’Edera. Päivin Öin.

 

Tämä kappale vie aina allekirjoittaneen muistot kuuskytluvun lopulle ja Karhin-kylän Haaviston taloon. Isäni oli ostanut putkiradioon liitettävän levysoittimen. Sen mukana tuli kaksi single-levyä. Toinen oli Cliff Richardin L’Ederasta tekemä englanninkielinen versio, Constantly. Se tuli soitettua täysin puhki.

…ja se toinen. Se oli Antti Einiön ainokaiseksi jäänyt single, Farmer John. Ei tullut Einiöstä rokkistaraa. Tuli muuten vain musiikkielämän monitoimimies, mm. konserttipromoottori…
– ja

Ei ollut Einiön Antin tähteyden esteenä ainakaan tuon levyn taustabändi. Se oli Islanders, jonka solisteina ovat olleet mm. Danny ja Kirka. Ehkä Andy-boy ei vain ollut oikealla alalla laulajana…
– ja

ROCKOTUS IS HEAVY vol.2!!! Kun tuossa aikaisemmin esittelin Smoke on the water -kappaleen ja kerroin sen olleen Rockotuksen ekan levytetyn hevibiisin, unohdin kokonaan toisen Deep Purplen kappaleen, jonka Rockotus on äänittänyt aikaisemmin, Soldier of Fortune. Kipale on Purplen v.74 Stormbringer -levyltä. Topi Sorsakoski & Kulkukoirat teki siitä tämän suomi-version: Luotu lähtemään. Hieno hevi-slovari.

 

Jos nyt oikein muistan, tämä biisi on ollut mukana kuvioissa jo kauan, aina 70/80-luvun Harhama-Litania -ajoista asti…
– ja

Ppa lauloi tämän biisin aikoinaan tosi siidesti. Lieneekö ennen Harhama – Litania aikoja? Muistot vain jää…
– tt

Ei tuokaan pahalta kuulosta.
– ppa

Ei ollut tarkoitus kritisoida tätä versiota… Pois se minusta… Tykkäsin vaan enemmän siitä versiosta, kun PP lauloi livenä enklanniks!
-tt

Pysytäänpä edelleen 60-luvulla ja englannissa. Simon Dupree and the Big Sound oli ns. yhden hitin ihme vuodelta -67. Tuo kappale nousi britannian Top 10:iin ja oli suomessakin suuri hitti. Toista hittiä ei sitten tullutkaan… Bändi pysyi kuitenkin kasassa vielä pari vuotta, jonka jälkeen sen raunioista nousi Lempeä Jättiläinen, eli 70-luvun proge-suuruus Gentle Giant. Jaa, että mikäs se hitti sitten oli? No, se oli nimeltään Kites. Sen suomenkielisen version esittäjä ei sitten ollutkaan mikään yhden hitin ihme…

 

Tämä Rockotus-version sovitus noudattelee enemmän Mestarit Areenalla versiota kuin alkuperäistä. Jostain syystä se vain vääntäytyi sinne suuntaan…
– ja

Englantilainen Gordon Haskell on pitkän linjan laulaja, lauluntekijä ja basisti, joka oikeastaan tunnetaan vain tästä yhdestä hitistä, tasan kymmenen vuoden takaa. How wonderful you are. Vuosikausia hikisissä baareissa ja pubeissa ja kiertänyt Haskell pääsi hetkeksi pinnalle, vaipuen sitten taas pikkuhiljaa unholaan. 60-luvulla musahommat aloittaneella, hänellä on (tietysti) myös jonkinlainen proge-tausta. Haskell lauloi ja soitti bassoa 70-luvun alkupuolen King Crimson -kokoonpanossa.